Säännöt

SÄÄNNÖT ja HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

Nimi: Punkaharjun Metsästysseura ry
Kotipaikka: Savonlinna
Osoite: c/o Riitta Tolvanen, Pekantie 15, 58500 Punkaharju
Rekisterinumero: 73.724
Merkitty rekisteriin: 19.05.1958
PRH: 27.05.2019

1 §
YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, TOIMINTA-ALUE, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

Yhdistyksen nimi: Punkaharjun Metsästysseura ry.
Kotipaikka: Savonlinna
Perustamisaika: Yhdistys on perustettu 8.1.1958 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Toiminta-alue: Punkaharju
Kieli: Seuran kieli on Suomi
Jäsenliitto ja piiri: Seura on Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry: n sekä Suur-Savon kennelpiiri ry:n jäsen. Piirien jäsenenä seura noudattaa piirien sääntöjä ja määräyksiä.

2 §
SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
3) metsästysampumaurheilua
4) kenneltoimintaa.

3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita
2) suorittamalla riistanhoitotyötä
3) valvomalta metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista
6) kouluttamalla jäseniään ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa
8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa
9) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

4 §
SEURAN JÄSENET
Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti seuran hallitukselta. Jäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön tai yhteisön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:n ja Suur-Savon kennelpiiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä.

Seuran jäsenmuotoja ovat:
1) Varsinainen jäsen
2) Maanomistajajäsen
Maanomistajajäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka omistaa seuran toiminta-alueella
vähintään 10 hehtaaria metsästyskelpoista maata ja vuokraa sen vastikkeetta seuran metsästys- ja
riistanhoitoalueeksi.
3) Koejäsen
Koejäsenyys kestää enintään kaksi (2) vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä
koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Koejäsenellä on
läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Koejäsen voi metsästää
ainoastaan seuran jäsenen valvonnassa.
4) Nuorisojäsen
Nuorisojäseneksi voi seuran kokous hyväksyä 10-17 vuoden ikäisiä henkilöitä. Nuorisojäsen voi täysi-ikäiseksi tultuaan hakea seuran varsinaiseksi jäseneksi. Nuorisojäsenellä on seuran kokouksissa
läsnäolo-oikeus ja täytettyään 15 vuotta hän saa puhe- ja äänioikeuden oltuaan seuran
nuorisojäsenenä kaksi vuotta. Nuorisojäsenellä on seuran edustusoikeus kilpailu- ja
kenneltoiminnoissa. Nuorisojäsenellä on metsästysoikeus seuran metsästysalueilla seuran jäsenen
valvonnassa vuosittain vahvistettavan metsästyssäännön puitteissa sekä oikeus kuulua seuran
hirviseurueeseen ja suurpetojen metsästysseurueeseen.
5) Kannattajajäsen
Seuran kokous voi hyväksyä kannattavaksi henkilöjäseneksi yksityisen henkilön ja kannattavaksi
yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä ei ole
metsästysoikeutta. Kannattavalla henkilö- ja yhteisöjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei
äänioikeutta seuran kokouksissa.
6) Kunniapuheenjohtaja
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua
henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan arvo on
elinikäinen.
7) Kunniajäsen
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka
on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
8) Vapaajäsen
Vapaajäseneksi kutsutaan hallituksen päätöksellä seuran jäsen, joka täyttää tai on täyttänyt
kalenterivuoden aikana 80 vuotta tai on ollut seuran jäsenenä 50 vuotta.

5 §
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Varsinainen jäsen, maaomistajajäsen, koejäsen ja nuorisojäsen ovat velvollisia
1) Noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
2) Noudattamaan toiminnassaan hyviä metsästystapoja sekä edistämään metsästysseuratoiminnalle
tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.
3) Vuokraamaan seuran toiminta-alueella olevat omistamansa maansa seuran käyttöön. Sellaisia maita ei kuitenkaan tarvitse vuokrata seuralle, jotka sijaitsevat selkeästi toisen metsästysseuran alueella, ja jotka jäsen vuokraa toiselle seuralle sen jäsenenä.
4) Ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran sihteerille tammikuun 15.
päivään mennessä.
5) Suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman
riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan
riistanhoitotoimenpiteistä.
6) Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, vapaajäsenillä sekä kannattavilla henkilö- tai yhteisöjäsenillä ei ole riistanhoitovelvoitetta.

Maksut
Jäsenellä ei ole lupa metsästää, jos jäsenmaksu on maksamatta.
1) Varsinainen jäsen ja maanomistajajäsen ovat velvollisia suorittamaan seuraan liittyessään
liittymismaksun ja huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran
talvikokous vuosittain määrää erikseen kullekin jäsenryhmälle.
2) Koejäseneltä ja nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua, mutta he ovat velvollisia suorittamaan
huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous
vuosittain määrää erikseen kullekin jäsenryhmälle.
3) Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet sekä vapaajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista.
4) Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua. Vuotuinen tai kertakaikkinen
kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta
seuran talvikokouksessa.

6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan
merkittäväksi.

7 §
SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, jos jäsen
1) Laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen. Kaksi peräkkäistä vuotta
jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet katsotaan eronneeksi seurasta ja poistetaan jäsenrekisteristä.
2) Toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti.
3) Rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä.
4) Toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
5) Toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa.
6) Pidättäytyy vuokraamasta omistamiaan, seuran toiminta-alueella sijaitsevia alueita seuralle tai
rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla
metsästää.

Muut kurinpitorangaistukset
Seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän
määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen.
Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa,
jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8 §
SEURAN VARSINAISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-huhtikuussa ja
kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3) sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.

9 §
TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokous pidetään tammi-huhtikuussa. Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2) Todetaan kokouksen laillisuus
3) Hyväksytään työjärjestys
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali
7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
8) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään
metsästysammunnan harjoittelusta
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta
11) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio
12) Hyväksytään seuran uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla
13) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset
14) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin
15) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat
16) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:lle ja Suur-Savon kennelpiiri ry:lle tehtävistä esityksistä
17) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokous pidetään kesä-syyskuussa. Kesäkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2) Todetaan kokouksen laillisuus
3) Hyväksytään työjärjestys
4) Päätetään seuran metsästysjärjestelyistä
5) Hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt ja – kiintiöt
6) Hyväksytään seuran uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla
7) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat
8) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

11 §
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinenkokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kutsu ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3) sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.

12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.
Seuran varsinaisten ja ylimääräisten kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin
sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Seuran uusia jäseniä valittaessa vähintään kahden
kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla.
Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä sekä
kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä ja vapaajäsenillä on yksi ääni. Koejäsenellä ja kannattaja- sekä yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista
koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme
neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14 §
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös
toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi (2) viikkoa ennen talvikokousta.
Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikko (1) ennen talvikokousta.

15 §
SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa
edustaa talvikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.
Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16 §
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja
tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista
7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:n ja Suur-Savon kennelpiiri ry:n kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt
8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista
9) pitää seuran jäsenluetteloa
10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta
11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa
12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt
13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista
14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
15) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§ mukaisesti
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

19 §
SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:lle.
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:lle ja Suur-Savon kennelpiiri ry:lle.

21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

 HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

1)   Metsästysalue

Punkaharjun Metsästysseuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaa seuran hallitus. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa (Oma Riista -palvelu), joka on hirvijahtiin osallistuvien käytössä.

2)   Yhteislupa ja yhteistoiminta

Punkaharjun Metsästysseura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Päätös osallistumisesta tehdään talvikokouksessa. Metsästyksenjohtaja ja/tai varajohtaja toimii seuran edustajana yhteislupaneuvotteluissa ja yhteislupasopimuksessa. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurojen/seurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä. Yhteislupasopimuksen sisältö jaetaan hirvijahtiin osallistuvien tietoon.

3)   Pyyntilupiin liittyvät asiakirjat

Alue- ja pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksesta, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta sekä muista tarpeellisista metsästykseen liittyvistä asiakirjoista vastaavat metsästyksenjohtaja, Punkaharjun Metsästysseura ry:n sihteeri ja Oma Riista -yhteyshenkilö.

4)   Metsästys

Hirvijahtiin osallistuvat valitsevat ennen jahdin alkua keskuudestaan metsästyksenjohtajan ja varajohtajat. Johtajan poissa ollessa hän nimeää varajohtajista johtajan. Metsästyksenjohtaja antaa suullisesti ja jakaa kirjallisesti hirvenmetsästyssäännöt ja turvallisuusohjeet hirvijahtiin osallistuville. Säännöt ja ohjeet löytyvät myös nylkykatoksen seinältä ja Punkaharjun Metsästysseura ry:n nettisivuilta. Yhteisjahdissa seuran metsästyksenjohtaja toimii johtajana ja hänen poissa ollessaan hänen nimeämänsä henkilö.

Metsästyspäiviä ovat pääsääntöisesti viikonloput (la-su). Mikäli tilanne niin vaatii, osallistujat voivat päättää muunlaisesta metsästyksen järjestelystä. Erityisistä syistä voi olla poissa metsästyksenjohtajalta pyydetyllä luvalla.

5)   Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Hirvenmetsästykseen saa osallistua jäsen, joka

• ­           ilmoittautuu metsästyksenjohtajalle 01.09. mennessä
• ­           on täyttänyt 15 vuotta
• ­           on suorittanut seuran jäsenmaksun sekä hirvenpyynnin jahtimaksun.
• ­           omistaa voimassa olevan metsästyskortin, asetuksen edellyttämän hirviaseen ja siihen hallussapitoluvan sekä on suorittanut hirvi- tai karhuammuntakokeen hyväksytysti
• ­           sitoutuu noudattamaan metsästyslakia ja – asetuksia, hirvenmetsästyssääntöjä, turvallisuusohjeita sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä
• ­           osallistuu talkootöihin, saaliin noutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon, saaliin käsittelypaikan puhtaanapitoon ja hoitoon sekä peijaisten valmisteluihin ja jälkiselvittelyihin
• ­           vierailevien metsästäjien, koirien ja koiranohjaajien osallistumisesta jahtiin päätetään kussakin tapauksessa erikseen hirvijahtiin osallistuvien kesken

Hirvijahtiin ilmoittautunut vahvistaa osallistumisensa allekirjoituksella osallistujalistaan. Metsästyksenjohtaja toimittaa listan Punkaharjun Metsästysseura ry:n sihteerille.

6)   Osallistumismaksu

Hirvenmetsästyksen osallistumismaksusta ja maksun suorittamisesta päätetään Punkaharjun Metsästysseura ry:n kesäkokouksessa. Vierailevalta koiranohjaajalta ei peritä vierasmaksua.

7)   Erottaminen

Hirvijahtiin ilmoittautunut voidaan erottaa määräajaksi tai kokonaan jos hän

• ­           aiheuttaa ampuma-aseella vaaraa tai vahinkoa ihmiselle, kotieläimelle tai toisen omaisuudelle
• ­           rikkoo metsästyslainsäädäntöä tai törkeästi hyviä metsästystapoja
• ­           metsästää ilman – tai vastoin metsästyksenjohtajan lupaa ja ohjeita
• ­           aiheuttaa seuralle tai hirviseuralle haittaa tai toimii niiden etujen vastaisesti
• ­           jättää jäsen-, jahti- tai ampujamaksunsa maksamatta tai muut velvoitteet täyttämättä
• ­           hirvieläintä ampuessaan poikkeaa annetuista ohjeista lukumäärään, ikään tai sukupuoleen nähden
• ­           poistuu luvatta passipaikalta tai jahdista
• ­           käyttäytyy sopimattomasti metsästyksen aikana metsästyksenjohtajaa tai muita henkilöitä kohtaan tai on alkoholin vaikutuksen alaisena

Hirvijahdista erottamisesta ja rangaistuksista päättää Punkaharjun Metsästysseura ry:n hallitus heti kun tapaukseen liittyvät asiat on selvitetty.

8)   Viestintä

Metsästyksen aikana yhteydenpidossa käytetään VHF-puhelinta ja matkapuhelinta. VHF-puhelimella ilmoitetaan mahdolliset ampumiset, hirvihavainnot, petohavainnot, havainnot muiden ihmisten liikkeistä, koirahavainnot ja muut jahtiin vaikuttavat tiedot. VHF-puhelimen kuuluvuusongelmatilanteissa käytetään matkapuhelinta.

9)   Saaliin jako

Saaliin jakoon osallistuvat kaikki lihaosuudella olevat. Lihanjaossa lihat leikataan ja jaetaan silmämääräisesti tasaisiin eriin, lihaosuuksien määrän mukaisesti. Lihaerät jaetaan arpomalla. Pää, mahdollisine sarvineen ja nahka kuuluvat ampujalle.

10)Peijaiset

Peijaisten ajankohdan ja pitopaikan päättää seuran hallitus. Hirviporukkaa toimittaa paistilihat.

TURVALLISUUSOHJEET

1)   Määräykset ampujille

• ­           metsästys aloitetaan käskynjaolla, jossa yhteisesti sovitaan yksityiskohtaiset pyyntilupaehtoihin perustuvat määräykset ja rajoitukset hirvien ampumisesta
• ­           jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla
• ­           väriltään säädösten mukaisten vaatteiden on oltava päällä koko ajan hirvenmetsästyksessä
• ­           metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat voimassa ja mukana metsästettäessä
• ­           metsästyksessä ei saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena
• ­           ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa

2)   Määräykset passimiehille

• ­           passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi
• ­           viereisen passimiehen suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin), merkitse kielletty sektori maastoon ja mieleesi
• ­           vaaratilanteen tai vaaranuhan ilmetessä informoi välittömästi metsästyksenjohtajaa ja viereisiä passimiehiä (esim. marjastaja, retkeilijä), tarvittaessa metsästys tulee keskeyttää ja passitus purkaa
• ­           passiin asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta, jos joudut lähtemään passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä metsästyksenjohtajalle
• ­           laita patruuna piippuun vasta passipaikalla ja ota pois piipusta heti kun metsästystapahtuma on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta lähtemistä
• ­           kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksenjohtajan sallimaa riistaa

- varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla eikä taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta

- ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun

- koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti

­           Kun ampumatilanne on ohi, poista ase latauksesta, jää ampumapaikalle, opasta toiset kaadolle ja aloita saaliin käsittely

3)   Määräykset koiranohjaajille

• ­           jokaisella hirvijahtiin ilmoittautuneella on oikeus käyttää koiraansa metsästyksessä, edellyttäen, että koira on metsästykseen kykenevä, koiran käytöstä jahdissa sovitaan edeltä käsin osallistujien kesken
• ­           koiranohjaaja liikkuu maastossa metsästyksenjohtajan kanssa sovittavalla tavalla
• ­           koiranohjaajat saavat ladata aseensa metsästystilanteen alkaessa, vastaavasti metsästystilanteen päättyessä on lataus poistettava
• ­           koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa
• ­           koiranohjaajan on ilmoitettava tilannetietoja koiran toiminnasta ja milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse
• ­           haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
• ­           haukulle menee vain yksi ampuja

4)   Haavoittamistilanne

Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, ampujan tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijainti laukaisuhetkellä. Haavoitetun hirven jäljille lähtemisestä on aina sovittava metsästyksenjohtajan kanssa.

Metsästyksenjohtaja tutkii yhdessä ampujan kanssa tapahtumapaikan. Jälkien perusteella, sekä ampujaa kuultuaan, tehdään ratkaisu onko ko. tilanteessa tapahtunut haavoittaminen vai ohilaukaus ja päätetään miten haavoittunutta hirveä ryhdytään jäljittämään.

5)   Kaatajamääritys

Hirven tai muun metsästyksenjohtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

Punkaharjun Metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssäännöt ja turvallisuusohjeet on hyväksytty seuran kesäkokouksessa 12.8.2023 ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassa olevina 12.8.2023 alkaen.